Vaaliteemat auki: tuetaan kulttuuria!

​Jos haluat tutustua mun vaaliteemoihin ytimekkäästi ja lyhyemmin, klikkaa tästä.

Miksi kulttuuri- ja taidealaa tulee tukea?

Taiteen kokeminen ja tekeminen on määritelleet mua aina. Päiväkodissa äidille oli sanottu, että tosta tytöstä tulee tanssija (ei tullut). Kuudennen luokan päätösjuhlassa luokanopettaja sanoi, että musta tulee kirjailija (joo, sitäkin!). Lukiossa mun teatteriopettaja sanoi, että musta tulee taiteilija (kiitos ikuisesti Juhana Herttuan ilmaisutaidon lukio että teit musta taiteentekijän!) 

Suurin kiitos mun läheisestä taidesuhteesta sekä nykyisestä ammatti-identiteetistä kuuluu kuitenkin turkulaiselle taidekentälle ja -rakenteille. Olen saanut nauttia taiteen perusopetuksesta, opiskella musiikkiluokilla ja taidepainotteisessa lukiossa,  sekä saanut olla mukana kaupungin tukemissa  taiteenalan yhteisöissä. Ei siis ole lainkaan sattumaa, että päädyin myös korkeakouluopinnoissani taiteen pariin. Valmistuin kesällä 2020 filosofian maisteriksi, pääaineenani yleinen kirjallisuustiede. 

Olen toiminut nyt usean vuoden sekä luottamustehtävissä että työntekijänä useissa turkulaisissa kulttuurialan järjestöissä sekä ollut mukana lukuisissa taideprojekteissa Turussa. Mun taustoihin taiteentekijänä ja kulttuurialan ammattilaisena voit tutustua täällä. 

Taidetta ja kulttuuria ei tule kuitenkaan tukea siksi, että se on mun (ja monen muun) intohimo. Sitä tulee tukea ennen kaikkea siksi, että kulttuurin tukeminen on järkiteko. 

Kulttuuriin liitetään usein negatiivisia mielikuvia: se on jotain epämääräistä, tehotonta, kallista, elitististä eikä ainakaan tuottavaa. Tämä ei pidä lainkaan paikkaansa. 

Turun kulttuuripääkaupunkivuosi 2011 oli menestys myös taloudellisilla mittareilla. Erinomaisen tiivistyksen kulttuuripääkaupunkivuoden taloudellisista ulottuvuuksia  tekee Kimmo Levä tekstissään Miksi emme elä kulttuuri-investointien kulta-aikaa?, jota myös tässä lainaan:

"Turun yliopiston kauppakorkeakoulun tutkimuksen mukaan Turun kulttuuripääkaupunkivuosi tuotti Varsinais-Suomeen 260 miljoonaa euroa ja 3 300 henkilötyövuotta. Päälle tulivat vielä välilliset hyödyt, kuten huomattava medianäkyvyys ja vahvistunut myönteinen kuva alueesta.  Hankkeeseen investoitiin 55,5 miljoonaa euroa pääosin julkista rahaa, mikä kaikkien tehtyjen arviointien perusteella oli erittäin kannattavaa."

Kulttuuri- ja taidealat ovat kannattavia kasvualoja, joihin kannattaa sijoittaa. Niiden merkitys on myös kansallisella tasolla suuri. Arviolta kulttuuritoimiala tuottaa noin 3 % BKT:sta. Kulttuuriala on siis suurempi kuin elektroniikka- tai metsäteollisuus, jopa suurempi kuin majoitus- ja ravintola-ala. 

Kulttuuri ja taide ovat kuitenkin aloja, jotka tuottavat paljon välillisiä hyötyjä esimerkiksi matkailualalle. Ne ovat myös aloja, joiden vaikuttavuutta ei kaikissa ulottuvuuksissaan voi mitata rahassa: kulttuuri- ja taideala ylläpitää sivistystä, opettaa empatiaa ja kasvattaa hyvinvointia monin tavoin ja monin eri keinoin. 

Nyt kun olemme yhtä mieltä siitä, että kulttuurialan tukeminen on kannattavaa, voimme siirtyä paikallisiin näkökulmiin. 

Kuinka Turussa tulisi edistää kulttuurin tukemista?

Kulttuurin tukeminen on kampanjani kärkiteemoja. Olen kirjoittanut jo yhden tekstin taiteen tukemisesta kunnissa. Olen kirjoittanut myös Turun Vasemmiston Uusi Päivä -lehteen akuutista tilakriisistä, joka taiteen toimijoiden kentällä vallitsee Turussa. 

Jotta en toistaisi itseäni, yritän avata kulttuurin tukemisen teemaa myös uusista näkökulmista. 

Tunnustetaan ja tunnistetaan kulttuurialan arvo. Tämä on ensimmäinen ja tärkein askel kulttuurin tukemisessa. Kulttuuri lisää hyvinvointia, pitää yllä sivistystä sekä luo työpaikkoja ja vetovoimaa kaupungille. Kun toteamme yhteisesti ääneen kulttuurialan monet hyödyt, on helpompi löytää sille tukea yli puoluerajojen. 

Investoidaan lisää kulttuuriin. Meidän on kasvatettava taiteen ja kulttuuritoimijoiden tukea Turussa, jotta kaupunkikulttuurimme säilyy yhtä elävänä ja monipuolisena myös koronan jälkeen. Koronan varjolla emme saa emmekä voi leikata toimijoilta, jotka ovat jo kärsineet siitä kovin.

Meidän on syytä turvata myös pienten, marginaalisten ja ei-kaupallisten toimijoiden tulevaisuus avustuksilla. Tukea ansaitsevat taiteen ammattiyhteisöt sekä taiteen harrastamisen mahdollistavat yhteisöt. Monipuolinen kulttuurikenttä on kaupunkilaisen etu. 

Ollaan Turussa kulttuurin tukemisen edelläkävijöitä. Perustetaan Turkuun Suomen ensimmäinen vapaan taidekentän intendentin virka. Tällä varmistamme, että monipuolisen taiteen kentän asioita edistää ihminen, joka voi aidosti omistautua asialle sekä edistää kaupungin ja taiteilijoiden vuoropuhelua. 

Kulttuuri ei tapahdu tyhjiössä. Tilakysymys tulee olemaan akuutein kulttuuripoliittinen aihe Turussa ensi valtuustokaudella. Tähän kytkeytyy myös uuden orkesteritalon kohtalo. Emme saa antaa taiteen tilakysymyksen keskittyä vain uuden orkesteritalon sijainnin ympärille, kun samanaikaisesti useampi vapaan kentän toimija on jäämässä kodittomiksi. Uuden orkesteritalon tulisi palvella orkesterin lisäksi myös muita musiikkitoimijoita, eikä tilainvestointien tule päättyä orkesteritalon kohtalon ratkettua. Turun kaupungin on otettava aktiivinen rooli tilakriisin ratkaisijana, ja selvittää yhteistyössä toimijoiden kanssa vaihtoehtoja tulevaisuuden turvaamiseen.

Kulttuuri elää myös sadan vuoden päästä. Suunnitellaan kulttuurihankkeita ja -tiloja pitkällä tähtäimellä. Kulttuuritoimijat ansaitsevat turvaa ja jatkuvuutta, joita yksityisillä markkinoilla tällä hetkellä saatavilla. Huolehditaan, että kulttuurin tekijöillä on toimintaan sopivia, saavutettavia ja edullisia tiloja - myös Turun arvokkaimmilla sijanneissa.

Tehdään Turusta se kulttuurikaupunki, jollaisena se itseään markkinoi.

P.s. olen ehdokkaana sitoutunut turkulaisen taiteen vapaan kentän toimijoista muodostuvan Taidekahvit-verkoston kuntavaaliteeseihin. Voit tutustua Taidekahvit-verkostoon sekä heidän kuntavaaliteeseihin täällä.