Kunnissa on tuettava kulttuuri- ja taidekentän elpymistä

Kulttuuri- ja taidekentän tilanne on vakava. Yleisötilaisuuksien rajoitusten jatkuessa, kulttuuritoimijoiden mahdollisuudet harjoittaa elinkeinoaan ovat jälleen rajatut. Muutama viikko kerrallaan jatkuvat yleisörajoitukset uuvuttavat tekijöitä ja tekevät toiminnan suunnittelun mahdottomaksi. Tarve uudelle kansalliselle tukipaketille on jälleen kriittinen.

Tilannetta kärjistää epäreiluuden tunne - miksi huolella terveysturvallisuusohjeita noudattanut ala joutuu laittamaan ovensa säppiin, kun samanaikaisesti todistetusti joukkoaltistuksia aiheuttanut ravintola- ja yökerhotoiminta saa jatkua? Samalla kulttuuri- ja taidekenttä ymmärtää, että tilanteen epäreiluus johtuu osittain myös nykyisen lainsäädännön puutteellisuudesta.
Viime päivinä olemme saaneet lukea monta hyvää ja tärkeää kannanottoa ja mielipidekirjoitusta koronan kurittaman kulttuurikentän tilanteesta. Kannanotoissa vaaditaan ministeriötason puuttumista tilanteeseen. Ministeriötasolta vastataan, että hätä ymmärretään.

Ymmärtäminen ei enää riitä, vaan sen on muututtava teoiksi ja konkreettiseksi tueksi. Kansallisesti ja paikallisesti.

Kuntavaaleissa ei päätetä valtion budjetin tai valtion alaisten toimijoiden (OKM ja Taiteen edistämiskeskus) tukipaketeista, mutta moni kunta on merkittävä vapaan kentän ja kolmannen sektorin toimijoiden tukija.

Kuntavaaleissa päätetään siitä, tuemmeko paikallisia kulttuuri- ja taidekentän toimijoiden elpymistä ja investoimmeko kasvavaan ja tuottavaan tulevaisuuden alaan. Vai jätämmekö monipuolisen, rikkaan, monin tavoin elinvoimaa, työllisyyttä ja hyvinvointia lisäävän alan oman onnensa nojaan - tilanteessa, johon se ei ole voinut lainkaan itse vaikuttaa.

Kuntien on tulevalla valtuustokaudella osoitettava tukensa kulttuurikentälle. Kulttuuri- ja taidekenttä tarvitsee tukea koronasta elpymiseen suoran tuen muodossa. Toimijat ja yhdistykset tarvitsevat rahallista apua selvitäkseen pakollisista tilavuokra- ja palkkakustannuksistaan. Tuen tarvetta ei tule rajata vain ammattilaisstatuksella toimiviin tekijöihin, vaan tukea tulee osoittaa kaikille kunnan kulttuuri- ja taidekentän toimijoille, jotka omalla työllään elävöittävät ja luovat kunnasta kulttuurikaupunkia.

Turussa koronan lisäksi kulttuuri- ja taidekenttää ravistelee akuutti tila-ahdinko. Useampi kulttuurialan toimija on joutumassa kodittomaksi vuotena, jona meidän pitäisi juhlia kymmenen vuoden takaista kulttuuripääkaupunkivuotta. Tästä aiheesta olen kirjoittanut tänään ilmestyneeseen Turun Vasemmiston lehteen Uusi Päivä. 

Kulttuuri- ja taidekenttä on tulevaisuuden ala, jonka toimijat muodostavat yhdessä moninaisen kattauksen tapahtumia ja sisältöjä, jotka luovat kaupungeista ja kunnista houkuttelevia ja elinvoimaisia. Tuore sivistysvaliokunnan lausunto lausuu seuraavasti:
"Euroopan parlamentin mielestä kulttuuri sopii elvytyksen painopisteeksi. Kyse ei siis ole vain kulttuurialan elpymisestä koronakriisistä, vaan kulttuurin keinoin pystytään elvyttämään koko taloutta. Luovat alat kykenevät luomaan myös talouskasvua ja työllisyyttä. Kulttuurialan tukeminenhyödyttäisi todistetusti muitakin aloja, kuten matkailua ja liikennettä. Maailman matkailujärjestön mukaan neljä kymmenestä matkailijasta valitsee matkakohteensa sen kulttuuritarjonnan perusteella."

Kulta ry:n puheenjohtaja Rosa Meriläinen huomauttaa, että aineetonta kasvua mahdollistava kulttuuri- ja taidealat tulevat olemaan merkittävässä roolissa osana hiilineutraalia hyvinvointivaltiota. Kulttuuriala kokonaisuudessaan edistää myös YK:n Agenda2030-tavoitteita, joilla vähennetään eriarvoisuutta ja ratkaistaan globaaleja kriisejä.

Olisi pöyristyttävää jättää kulttuuri- ja taidealan potentiaali hyödyttämättä. Siis: ratkaistaan Turussa ensi valtuustokaudella taidetoimijoiden tilaongelmat, investoidaan taiteen tiloihin ja toimijoihin sekä luodaan Turusta vetovoimainen luovan talouden kaupunki.

Turun tulee osoittaa olevansa se kulttuurikaupunki, jollaisena se itseään markkinoi.