Ruskon kunnassa on otettu käyttöön vuonna 2021 nanny-palvelu, jossa kuntalaiset voivat lainata lastenkasvatuksen ammattilaisten apua perheitä askarruttavissa tai vaivaavissa kasvatuskysymyksissä. Palvelu on suunnattu alle kouluikäisten lasten perheille. Tavoitteena on madaltaa kynnystä pyytää apua ja tukea perheitä oikea-aikaisesti.
Palvelun toimintamallia kuvataan muun muassa näin: “Tarkoituksena on tuottaa helposti ja joustavasti uudenlaista mutta arkista palvelua lapsiperheille, ilman lähetettä tai soittoaikoja. Palvelua tarjotaan aktiivisesti esimerkiksi kirjaston ja kunnan kotisivujen kautta, jotta palvelun vastaanottaminen olisi mahdollisimman helppoa, jopa houkuttelevaa. Palvelun lainattavuus tarkoittaa, että sitä voidaan varata myös joustavasti ja tietoturvallisesti verkkoyhteyden kautta ilman lähetteitä. Tausta-ajatuksena on ollut, että nanny-palvelun vaikuttavuus syntyisi sen helposta saatavuudesta ja paikallisesta tunnettuudesta: mitä nopeammin, mitä helpommin ja mitä laajemmin ratkaistaviin pulmiin haettaisiin apua, sen nopeammin ja kustannustehokkaammin ne ratkeaisivat. Nanny-palvelu on uusi ja innovatiivinen avaus lapsiperheiden tosiasialliseen tarpeeseen. Nuorten aikuisten ja nuorten kuntalaisten käyttäjäkokemus edellyttää nykyisin yhä joustavampien palvelujen kehittämistä: lapsiperheet odottavat saavansa muunkinlaista apua ja tukea perhe-elämän kysymyksiin kuin vain lakisääteisiä sosiaali- ja terveyspalveluja hankalien byrokraattisten järjestelmien takaa. Lainattava nanny-palvelu vastaa tähän käyttäjäkunnan odotukseen ja helpottaa avun hakemista, jolloin avun koettu vaikuttavuus kasvaa.” Palvelu on osoittautunut suosituksi ja käyttäjäkokemukset ovat positiivisia. Palvelu on nähty ennaltaehkäisevänä palveluna, ja toimintamalli on ollut myös ehdolla kansallisen sosiaalialan Hyvä käytäntö -palkinnon saajaksi. Toiminta on käynnistetty Varsin Hyvä ry:n Leader-rahoituksella. Ehdotan tässä aloitteessa, että Turku selvittää mahdollisuutta perustaa oma nanny-palvelu, joka mukailee Ruskon toimintamallia. Sara Koiranen kaupunginvaltuutettu, vas
0 Comments
Nyt se on virallista - olen ehdolla eduskuntavaaleissa ensi keväänä 2023! Varsinais-Suomen Vasemmisto asetti minut tänään ehdokkaaksi piirikokouksessa. Kiitos luottamuksesta!
Tästä lähdetään tekemään töitä vasemmiston vaalivoiton eteen! Minun vaaliteemoistani tulevat löytymään kulttuurialan ja opiskelijoiden edunvalvonta, yhdenvertaisuustyö sekä riittävän toimeentulon kysymykset. Kaikkein suurin haaste 2020-luvulla on ilmastokriisi ja luontokato, jonka ympärille kaikki muutokset yhteiskunnassa tulevat kietoutumaan lähitulevaisuudessa. Tätä muutosta täytyy yhdessä rohkeasti kuvitella ja rakentaa! Tervetuloa mukaan tekemään kampanjaa kanssani! Mikäli haluat olla mukana kampanjassa tai tukitiimissä, ole yhteydessä esimerkiksi sähköpostitse minuun sara.koiranen@turku.fi. Valtuutettu Sara Koiranen ym. aloite: Valtuustoaloite läpiajon kieltämisestä Kauppiaskadulla
Torin avauduttua viimein kaupunkilaisille, lisääntyy myös kaupunkilaisten halukkuus käyttää ydinkeskustaa. On huolehdittava, että keskusta kehittyy kaupungin tavoitteiden mukaisesti vähäpäästöisemmäksi ja kävelijäystävälliseksi. Turun toriparkin rakentamista on perusteltu muun muassa argumentilla, että keskustan katuja saadaan vapautettua kävelijöiden ja muun kevyen liikenteen käyttöön. Tästä huolimatta yksityisautoilua on suitsittu tai rajoitettu keskustassa vain vähän. Torin remontin myötä Eerikinkadun ja Linnankadun väliin sijoittuvasta Kauppiaskadun välistä tuli pihakatu. Tieliikennelaki määrittelee pihakadun seuraavasti: ”Tieliikennelain 2 §:n 6 kohdan määritelmän mukaan pihakatu on jalankulkuja ajoneuvoliikenteelle yhteisesti tarkoitettu, liikennemerkein sellaiseksi osoitettu tie. Pihakadulla liikennemäärät ovat yleensä vähäisiä eikä kadulla sallita läpiajoliikennettä. Jalankulkija saa kulkea pihakadun kaikilla osilla. - - Ajonopeus pihakadulla on sovitettava jalankulun mukaiseksi eikä se saa ylittää 20 kilometriä tunnissa. Pihakadulla ajoneuvon kuljettajan on annettava jalankulkijalle esteetön kulku.” Lisäksi tieliikennelaissa todetaan: ”Pihakatumerkkiä käytetään lähinnä asuinalueilla. Merkkiä ei voida käyttää keskusta-alueiden kaikille tienkäyttäjäryhmille yhteisesti tarkoitetuille kaduilla ja alueilla, jos kadulle on tarve sallia läpiajoliikennettä. ” Tällä hetkellä pihakadun läpi on kuitenkin jatkuvaa läpiajoa, ja pahimmillaan autot ja jalankulkijat ovat jatkuvalla törmäyskurssilla. Pihakadun määritelmä on autoilijoille vieras, tai sen määräyksiä ei haluta noudattaa (eikä niitä valvota). Lisäksi todettakoon, että pihakadulle on myös pysäköity ohjeistusten vastaisesti. Tässä valtuustoaloitteessa esitän, että: -Linnankadun ja Eerikinkatuun väliin sijoittuva Kauppiaskadun välin pihakatumerkintä tarkistetaan, ja tarvittaessa tarkennetaan läpiajon selvästi kieltävällä merkinnällä -Mikäli pihakatu-merkintä päätetään pitää, ohjeistetaan autoilijoita tarkentavin kyltityksin pihakadun määritelmästä ja läpiajokiellosta Sara Koiranen, vas Kannattajat (23 kpl) Furuholm Timo (VAS) Holopainen Selmi (VAS) Mäkipää Anna (VAS) Muukkonen Mirka (VAS) Marjamaa Aino (VIHR) Lindfors Jaakko (VAS) Koivusalo Mari-Elina (SDP) Ratilainen Niina (VIHR) Weber Konsta (VIHR) Elo Piia (SDP) Peltonen Petra (SDP) Sultan Abdullahi (VAS) Mohamed Yusuf (SDP) Niinistö Ville (VIHR) Pätäri Taru (SDP) Vähä-Heikkilä Matti (VIHR) Sundqvist Mikaela (VIHR) Engblom Sofia (VIHR) el-Khatib Amro (VAS) Kaunislahti Leena (VAS) Ilvessalo Saara (VIHR) Uusitalo-Heikkinen Mervi (VAS) Andersson Janina (VIHR) Valtuutettu Sara Koiranen ym. aloite: Lainsäädäntöaloite huumeiden käyttöhuoneiden kokeilun mahdollistamisesta
THL julkaisi tammikuussa 2022 uusia suosituksia huumekuolemien ehkäisemiseksi Suomessa. Yksi suosituksista koskee määräaikaisen erillislain säätämistä, jolla mahdollistettaisiin valvottujen huumeiden käyttötilojen kokeilu. THL:n mukaan “valvotut tilat ovat paikkoja, joissa huumeita ongelmallisesti käyttävät voisivat käyttää niitä turvallisemmin ja hygieenisesti terveydenhuollon työntekijän valvonnassa”. Tilat eivät ole pelkästään tiloja, vaan niiden yhteydessä toimivat ammattilaiset tukevat päihteidenkäyttäjiä tarjoamalla sosiaali- ja terveydenhoidollista apua sekä ohjaamalla halukkaat vieroitukseen. Tämän valtuustoaloitteen allekirjoittajat esittävät, että Turun kaupunki tekisi Helsingin kaupungin tavoin lainsäädäntöaloitteen huumeiden käyttöhuoneiden kokeilun mahdollistavasta erillislaista valtioneuvostolle. Nykyinen Suomen lainsäädäntö ei mahdollista huumeiden käyttöhuoneiden kokeilua. Päihderiippuvuuden yleistyminen näkyy huumekuolemien nousuna Suomessa. Tilastokeskuksen uusimman kuolemansyytilaston mukaan vuonna 2020 huumeisiin kuoli Suomessa 258 ihmistä, kun vuonna 2010 vastaava luku oli 156. Suomessa kuolee joka viikko huumeisiin yksi alle 25-vuotias. Päihderiippuvuus on vakava sairaus, joka koskettaa myös sairastuneen läheisiä monin tavoin. Nykyinen päihdepolitiikka ei vastaa kasvaneeseen hoidon tarpeeseen. Helsingin kaupungin asettaman työryhmän mukaan “oikein sijoitetut käyttötilat vähentäisivät huumehaittoja sekä parantaisivat yleistä järjestystä ja turvallisuudentunnetta”. Sekä huumeiden käyttö että siihen liittyvät välineet pysyvät näin erillisissä tiloissa. Tämä osaltaan ehkäisee esimerkiksi lasten ja nuorten huumeiden käytön välineiden tai niiden käytön kohtaamista, ja vähentää vaarallisia ruiskuja ja neuloja koulupihoissa, leikkipuistoissa, jalkakäytävillä ja muissa julkisissa tiloissa. Huumeiden käyttöhuoneista on kokemusta jo useiden vuosikymmenien ajalta. Ensimmäinen huumeiden käyttöhuone on perustettu Sveitsiin vuonna 1986. Nykyään Euroopassa on 90 huumeiden käyttöhuonetta kahdeksassa eri maassa, muun muassa Tanskassa, jossa käyttöhuoneet otettiin käyttöön yli 10 vuotta sitten. Kansainvälinen tutkimus osoittaa käyttöhuoneilla olevan hyviä vaikutuksia. Vaikka sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät kokonaisuudessaan Turun kaupungilta aluevaltuustojen hoidettavaksi, voi Turku hyvinvointialueen suurimpana väestökeskuksena osoittaa lainsäädäntöaloitteella olevansa humaanin päihdepolitiikan puolella. Sara Koiranen (vas) Panda Eriksson (sit vihr)Viivu Seila (sdp) Aino Marjamaa (vihr) Anna Mäkipää (vas) Terhi Vörlund-Wallenius (rkp) Kaupunginvaltuusto 14.2.2022 Kannattajat (29 kpl) Eriksson Panda (VIHR) Sundqvist Mikaela (VIHR) Marjamaa Aino (VIHR) Ilvessalo Saara (VIHR) el-Khatib Amro (VAS) Nurmio Timo (SDP) Rantanen Laura (VIHR) Ahmadi Berhan (SDP) Toivari Henry (SDP) Kaunislahti Leena (VAS) Seila Viivu (SDP) Mäkipää Anna (VAS) Holopainen Selmi (VAS) Sultan Abdullahi (VAS) Muurinen Seppo (KESK) Engblom Sofia (VIHR) Mohamed Yusuf (SDP) Ratilainen Niina (VIHR) Rantanen Elina (VIHR) Muukkonen Mirka (VAS) Diop Paco (VAS) Karjalainen Riitta (KESK) Hersi Muhiadin (VAS) Achren Cecilia (RKP) Koskimäki Alli (VIHR) Peltonen Petra (SDP) Saarinen Jaana (SDP) Laivoranta Jarmo (KESK) Hellsten Kristiina (SDP) |
KUKA?Kirjoittajana toimii Sisällöt
All
Julkaisut kuukausittain
December 2022
|